Arkkitehdit: “Uusi rakennus katsoo tulevaisuuteen, mutta kunnioittaa kaupunkikuvaa”

Helsingin ydinkeskustassa, osoitteessa Mannerheimintie 14 sijaitseva ja vuonna 1963 rakennettu toimistotalo on saapumassa elinkaarensa päätökseen.

Olemassa olevan rakennuksen osalta on tehty erilaisia selvityksiä ja tutkittu ratkaisumalleja, joilla se olisi mahdollista remontoida nykyisiä työ- ja liike-elämän tarpeita vastaavaksi. Johtuen 60-lukulaisen rungon huomattavan matalasta kerroskorkeudesta rakennuksen hyödyntäminen nykyvaatimusten mukaisten tilojen suunnitteluun on kuitenkin osoittautunut mahdottomaksi. Yhdeksänkerroksisen rakennuksen kerroskorkeus on vain 2,85 metriä. Korkeus jää selvästi alle muun muassa asuinrakentamisessa yleisesti käytettävästä kolmen metrin kerroskorkeudesta.

”Kun päälle lisää vielä esimerkiksi valaistuksen, huoneakustiikan ja talotekniikan vaatiman tilatarpeen, pienenee kerrosten korkeus entuudestaan hieman yli kahteen metriin, eli katto on samalla tasolla kuin normaalit ovet. Nykyajan rakennussäädösten näkökulmasta tilanne ei ole kestävä. Matala kerroskorkeus yhdistettynä rakennuksen haastavaan runkoon, joka tarjoaa heikosti mahdollisuuksia tilan suurempaan muunteluun aiheuttaa sen, että tässä tapauksessa rakennuksen korvaaminen uudella on nähty perustelluksi”, sanoo projektin pääsuunnittelija Sarlotta Narjus SARC-arkkitehtitoimistosta.

Helsinkiläistä tyyliä huokuva, kestävä ratkaisu

Helsingin ydinkeskustassa, Mannerheimintien varrella lähes kaikki rakennukset ovat myöhäisintään 1960-luvulta. Osittain tämä näkyy arvokkaina, 1900-luvun vaihteen kivilinnoina, joiden arvo on kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti kiistämätön. Osittain se taas näkyy viime vuosisadan puolessavälissä rakennettujen, aikansa rakennusratkaisuja heijastelevina vaihtelevan tasoisina toimistorakennuksina.Nyt onkin tarkoitus kehittää yhdelle Helsingin näkyvimmistä paikoista sekä kaupunkikuvaa kunnioittava että sitä osaltaan parantava rakennus. Selkeälinjaisen, elävien luonnonkivipintojen koristaman rakennuksen suunnittelussa on otettu huomioon niin arkkitehtuurin, tilaratkaisujen kuin talotekniikan osalta sekä kaupunkilaisten että käyttäjien viihtyvyys ja erilaiset tilalliset tarpeet, jotka voivat muuttua vuosien ja vuosikymmenten varrella huomattavasti. Suuri muunneltavuus tekee rakennuksesta ekologisessa mielessä pitkäikäisen ja siten ekologisesti kestävän.

”Lähtökohtana tilasuunnittelulle on ollut huippuluokan muunneltavuus: tilojen käyttäjät voivat tehdä niistä aivan omanlaisensa. Erilaisia toiminnallisia tilatyyppejä on helppo rakentaa ja purkaa, ja ilmanvaihto sekä sähköt on toteutettu niin, että tilat ovat mahdollisimman joustavat”, kertoo hankkeesta SARC:lla vastaava Max Hartman.

Suunnittelun lähtökohtana on painotettu rakennuksen keskeistä sijaintia aivan ydinkeskustassa ja alueen arvokasta historiaa. Uusi rakennus vastaa laadultaan korkeaa pohjoiseurooppalaista tasoa niin arkkitehtonisilta ratkaisuiltaan kuin materiaalivalinnoiltaan.

Rakennuksen pitkä Mannerheimintien puoleinen julkisivu on jaettu hienovaraisesti kahteen hieman erilaiseen ja eri korkuiseen osaan. Tällä kaupunkirakenteellisella eleellä rakennus integroidaan 60-lukulaista edeltäjäänsä paremmin naapurirakennusten mittakaavaan. Olemassa olevasta rakennuksesta poiketen uudisrakennus rakennetaan perinteisen keskustarakentamisen tapaan kiinni katulinjaan muiden sen kanssa kadunvarren jakavien rakennusten kanssa. Rakennuksen maantasokerrokseen on suunniteltu keskustalle ominaisia liiketiloja suurine näyteikkunoineen.

”Haluamme osaltamme vaikuttaa siihen, että Helsingin ydinkeskusta säilyy houkuttelevana. Ydinkeskustassa on tarve ja halu ylläpitää laadukkaita liiketiloja, jotka tukevat sen elinvoimaisuutta. Samalla uusi rakennus tulee hyödyntämään uusinta teknologiaa ja korkeimpia vihreän rakentamisen standardeja, jotta se on kestävä ja laadukas ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen”, Narjus sanoo.

“Kestävintä on tilojen aktiivinen käyttö”

Kestävyys ja laatu on huomioitu rakentamisessa useilla tavoilla. Runko- ja tilasuunnittelun lähtökohdaksi otettu mahdollisimman suuri muuntojoustavuus on kestävän rakentamisen kannalta oleellista. Käyttöikätavoitteet on asetettu hyvin korkeiksi, esimerkiksi rungon osalta tavoite on 100 vuotta. Suunnitelmat lähtevät myös siitä, että niillä tullaan saavuttamaan LEED Platinum -tason ympäristösertifikaatti. Olemassa olevaa rakennusta purettaessa huolehditaan, että purkumateriaali kierrätetään tai käytetään uudelleen lähes täydellisesti eikä purkamisessa synny juurikaan loppusijoitettavaa jätettä.

Sekä olemassa olevan kiinteistön remontoinnille että sen purkamiselle ja uuden rakentamiselle on laskettu kiinteistön elinkaaren kattava hiilijalanjälki. Uudisrakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi, vaikka olemassa olevan rakennuksen purkaminen ja rakennustyöt lasketaan mukaan. Tähän päästään hyvällä energiatehokkuudella (A-energialuokka) sekä materiaalitehokkailla ratkaisuilla.

”Kestävintä on se, kun tiloja käytetään ja ylläpidetään aktiivisesti. Lisäksi muun muassa automatisoidulla valaistuksen hallinnalla, lämmön talteenotolla ja vedenkulutuksen optimoinnilla päästöjä voidaan vähentää entuudestaan”, Hartman kertoo.

”Olemme valtavan innoissamme tästä projektista. Pääsemme luomaan Helsingin paraatipaikalle arvokkaan, vahvasti funktionaalisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen uuden rakennuksen”, Hartman summaa.